© Getty Images/Shutterstock

Eskaloituminen kylmemmillä alueilla? -

Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen raja on yhteensä 1 340 kilometriä pitkä ja kulkee suunnilleen pohjoisesta etelään. Lännessä sijaitsevat Ruotsi, Norja ja Tanska. Ovatko nämä pohjoismaat koskaan vaarassa joutua Moskovan valtaamiksi?

© Shutterstock

Ruotsi liittyy Natoon -

Ruotsi liittyi Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäseneksi 7. maaliskuuta 2024. Suomi on ollut jäsen huhtikuusta 2023 lähtien. Tanska ja Norja ovat perustajajäseniä, jotka liittyivät hallitustenväliseen sotilasliittoon vuonna 1949. Kuvassa Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vastaanottaa Naton ratifiointiasiakirjat Ruotsin pääministeriltä Ulf Kristerssonilta Washingtonissa maaliskuussa 2024 järjestetyssä seremoniassa.

© Getty Images

Naton liittolaiset -

Ruotsin oli pakko liittyä Natoon Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Myös Suomen muodollinen liittyminen liittoutumaan sai alkunsa Vladimir Putinin provosoimattomasta hyökkäyksestä Venäjän naapuriin.

© Shutterstock

Talvisota -

Suomella on hyvä syy pelätä samanlaista konfliktia Venäjän kanssa. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939. Kansainliitto piti hyökkäystä laittomana ja erotti Neuvostoliiton järjestöstään. Vaikka suomalaiset joukot pitivät puna-armeijan loitolla ja saavuttivat moraalisen voiton, episodi toi esiin, kuinka haavoittuvainen pohjoismainen valtio oli, ja on edelleen Moskovan imperialistiselle ajattelutavalle.

© Getty Images

Kaikki yhden puolesta -

Natossa on tällä hetkellä 32 jäsenmaata. Liittouman perustana on kollektiivisen puolustuksen periaate. Se tarkoittaa, että jos yhtä Naton liittolaista vastaan hyökätään, hyökätään kaikkia Naton liittolaisia vastaan.

© Shutterstock

Kriisinhallinta -

Koska presidentti Putin ei ole osoittanut kompromissin merkkejä Ukrainan kysymyksessä ja hän on varoittanut useaan otteeseen ydinsodan vaarasta, Naton liittolaiset ja skandinaavit ovat yhä hermostuneempia pohjoisen konfliktin mahdollisuudesta. Tanskan hallitus pyytää parhailaan kansalaisiaan valmistautumaan hyökkäykseen tai muuhun mahdolliseen kriisiin.

© Shutterstock

Kansalaisten opas -

Kööpenhaminan hallituksen virkamiehet julkaisivat kesäkuussa 2024 12-sivuisen oppaan. Oppaassa hahmotellaan mihin toimiin tanskalaisten siviilien on ryhdyttävä kansallisen kriisin sattuessa.

© Shutterstock 

'Prepare Yourself – For Your Own and the Community's Sake' -

Oppaassa, jonka nimi on "Prepare Yourself - For Your Own and the Community's Sake Sake", muistutetaan Tanskan väestöä siitä, että jokainen voi osallistua aktiivisesti hätätilanteisiin varautumiseen.

© Shutterstock

Pahin mahdollinen skenaario -

Oppaassa viranomaiset suosittelevat, että henkilöt ja heidän kotitaloutensa ovat kriisitilanteessa omavaraisia kolmen päivän ajan. Oppaan yksityiskohdat esitellään seuraavaksi.

© Shutterstock

Ole omavarainen -

Varatkaa kolme litraa vettä henkilöä kohti päivässä juomista ja mahdollista ruoanvalmistusta varten. Osta vain pullotettua vettä.

© Shutterstock

Vesivarastot -

Vesijohtoveden tulisi olla mahdollisimman tuoretta. Vettä voidaan säilyttää useita kuukausia suljetussa pullossa tai astiassa, jos se säilytetään viileässä ja pimeässä.

© Shutterstock

Turvallinen veden varastointi -

Elintarvikkeille turvallisia astioita voidaan käyttää myös pullotetun veden säilyttämiseen. Älä tuhlaa liiaksi vettä. Mahdolliset jäämät voidaan käyttää esimerkiksi kasvien ravinnoksi tai astioiden puhdistamiseen.

© Shutterstock

Ruokaa kolmeksi päiväksi -

Varmista, että kotitaloudessasi on kolmen päivän ajaksi ruokaa, joka säilyy ilman jäähdytystä. Valitse tuotteita, jotka eivät vaadi ruoanlaittoa. Kuten esimerkiksi säilykkeitä ja näkkileipää. Valitse elintarvikkeita, joista sinä ja kotitaloutesi nautitte ja joita syötte säännöllisesti.

© Shutterstock

Säilyvyysaika ja valmistaminen -

Oppaassa varoitetaan suurhankinnoista ja paniikkiostoksista. Oppaassa suositellaan hankkimaan ylimääräisiä pilaantumattomia tuotteita tavallisten ostosten yhteydessä. Kierrättämällä varastoja vältät tuotteiden vanhentumisen. Elintarvikkeita tulisi lisäksi säilyttää kuivassa, pimeässä ja viileässä paikassa.

© Shutterstock

Käytä erillistä kaasusyöttöä -

Jos sinulla on ruoanlaittoa vaativaa ruokaa, yritä mahdollisuuksien mukaan käyttää retkikeitintä. Näin säästät kaasu- ja sähköverkkoa, jos sitä ei ole vielä katkaistu.

© Shutterstock

Anna sen kiehua -

Keitä vesi samalla menetelmällä. Ole aina tietoinen hiilimonoksidin vaaroista.

© Shutterstock

Lääkkeet, hygienia ja muut välttämät tarvikkeet -

Oppaassa myös varoitetaan kotitalouksia pitämään tarvittavat lääkkeet käsillä vähintään kolmen päivän ajan.

© Shutterstock

Ensiaputarvikkeet -

Ensiapupakkausta olisi pidettävä välttämättömänä tarvikkeena. Ensiapupakkauksesta tulisi löytyä niin puhtaita laastareita ja siteitä sekä lääkinnällisiä desinfiointiaineita.

© Shutterstock

Ydinvoiman skenaario -

Oppaassa annetaan pahaenteisesti tämä neuvo: ydinonnettomuuden sattuessa pysykää sisätiloissa ja pitäkää joditabletteja saatavilla alle 40-vuotiaille sekä raskaana oleville naisille ja äideille. (Joditablettien tiedetään estävän osan ydinsäteilystä, mikä on hyödyllistä ydinonnettomuuden aikana.)

© Shutterstock

Henkilökohtainen hygienia -

Oppaassa kehotetaan henkilökohtaisen hygienian säilyttämistä mahdollisimman hyvin kriisin aikana. Varastoi esimerkiksi vessapaperia, käsihuuhdeainetta, kosteuspyyhkeitä, siteitä ja tamponeja.

© Shutterstock

Sähkökatkokset -

Jos lämmitys ja sähköt katkeavat kylmällä säällä, käytä peittoja, peittoja ja lämpimiä vaatteita. Jos kylmyys jatkuu pidempään, pysy yhdessä huoneessa lämmön säilyttämiseksi. Käytä kynttilöitä tai lämmittimiä turvallisesti ja pidä ne kaukana syttyvistä materiaaleista.

© Shutterstock

Pidä laitteet ladattuina -

Oppaassa muistutetaan, että useimmissa kriiseissä matkapuhelin on välttämätön yhteydenpidon ja tiedonsaannin kannalta. Käytä virtapankkia, jotta kännykkäsi pysyy ladattuna paikallisten sähkökatkosten aikana. Muista myös, että suuret tai pitkäkestoiset katkokset voivat häiritä puhelinverkkoja ja yleisesti internetyhteyksiä.

© Shutterstock

Käytä korttimaksuja -

Monet meistä toimivat jo nykykyään ilman käteisen käyttämistä, mutta tässä tapauksessa on hyödyllistä pitää fyysisiä maksukortteja käsillä silloin kun internet- tai mobiilimaksaminen ei ole mahdollista. Aina on kuitenkin hyvä pitää käteistä mukana kolikkojen ja pienien seteleiden muodossa.

© Shutterstock

Muut perheenjäsenet -

Onko taloudessa pikkulapsia, vanhuksia tai sairaita henkilöitä, joilla on erityistarpeita. Oppaassa kysytään onko tarvetta esimerkiksi rintamaidon korvikkeelle, vaipoille tai muille vauvojen hoitotarvikkeille.

© Shutterstock

Älä unohda lemmikkejä -

Älä myöskään unohda lemmikkiesi tarpeita. Huomioi heidän osalta niin ruoka, vesi sekä määrätyt lääkkeet.

© Shutterstock

Missä päin asut? -

Oppaassa hahmotellaan myös mahdollisia äärimmäisiä sääskenaarioita. Ole tarkkana sijaintisi suhteen. Asutko esimerkiksi lähellä rannikkoa vai alavalla alueella? Jos näin on saatat kokea rankkasateiden ja myrskyjen aiheuttamia tulvia.

© Shutterstock

Kuljetukseen liittyvät näkökohdat -

Kuljetusten osalta neuvotaan huomioimaan eri liikennemuodot, joista henkilöt ovat riippuvaisia. Lisäksi tulisi harkuta eri liikennevaihtoehtoja. Tarkista viralliset matkasuunnitelmailmoitukset ja tiehallinnon tiedot.

© Shutterstock

Ota yhteyttä naapureihin -

Ja jos asut syrjäisellä alueella ja tarvitset apua kuljetuksen kanssa, sovi asiasta esimerkiksi naapureiden, perheenjäsenten ja ystävien kanssa.

© Shutterstock

Suurentunut uhka -

Reutersin mukaan Tanskaan kohdistuva terrorismin uhka on lisääntynyt. Tänä vuonna 2024 myös Ruotsi on nostanut terrorismihälytysasteensa toiseksi korkeimmalle tasolle. Oppaan tarkoituksena on korostaa sitä miten tavalliset ihmiset voivat toimia aktiivisesti varmistaakseen, että heidän oma kotitaloutensa ja koko yhteiskunta selviävät kriiseistä huolellisesti ja turvallisesti. Tämä on riippumatta siitä onko kriisin syynä Euroopan huonontunut turvallisuustilanne, ihmisen aiheuttamat tapahtumat, kuten verkkohyökkäykset ja sabotaasit, tai sään ääri-ilmiöt.

Lähteet: (Emergency Planning Agency/Beredskabsstyrelsen) (Bulletin of the Atomic Scientists) (Reuters) (NATO) (Imperial War Museums) (Foreign Policy) 

© Shutterstock